Haastattelussa taiteilija Helena Laine

Mistä saat ideat teoksiisi?

- Erilaiset tilat inspiroivat: torit, hallit, kirkot, rakennukset – arkkitehtuuri. Idea voi syntyä mistä tahansa; ihmisten tapaamisesta, uutisista, kertomuksista tai vaikkapa valonsäteestä lumisella hangella.

Helena, mainitse kolme itsellesi tärkeää taiteilijaa, joita rakastat, ihailet, tai jotka ovat vaikuttaneet sinuun tai taidemakusi kehittymiseen eniten.

- Christon ja Jeanne-Clauden ympäristöön kantaa ottavat teokset, paketoidut talot ja saaret ovat vaikuttavia. Uutta luovana Jackson Pollock on innostanut ja taistelijoina Frida Kahlo ja Louise Bourgeois. Tärkeitä taiteilijoita on paljon, mutta pyydettyjen kolmen sijaan mainitsinkin jo neljä. Lisään silti tämän: Suomalaiset vaivaisukot – ja yksi akka – ovat hurjan hieno ja inspiroiva suomalainen erikoisuus.

Mistä sait inspiraation Sulkakynään?

- Katselin Porin sillalta Kirjurinluodon kärkeen. Näin suuren valkoisen sulan nousevan yli puiden latvusten ja ilmoittavan: ”Tämä on minun, KIRJURIN, luoto, ja itse Juhana Herttua määräsi tämän minulle perustaessaan Porin kaupungin.” En pidä Kirjurin sulkakynä -työtä niinkään veistoksena kuin osana tilateosta, luotoa. Tosin sulkakynän paikka on vaihdettu itsestäni riippumattomista syistä uimarannan taakse.

Mikä on lempivärisi? Miksi ja miten väri näkyy elämässäsi?

- Kaikilla väreillä on merkityksensä. Ajatellaan vaikka luontoa: aurinko hehkuu keltaisena, ruusut tenhoavan punaisina, sininen auttaa haaveilemaan, vihreä tuoksuu ruoholle, oranssi maistuu appelsiinille ja violetti – sehän on juhlava. Toisena hetkenä samat värit voi kokea aivan toisin: joskus uhkaavina, joskus kutsuvina. En haluaisi luopua mistään väristä.

Miten rakkaus elämän eri vaiheissa on vaikuttanut/näkynyt luomistyössäsi? – Onko ollut vaikutusta?

- Kuvanveistäjä Kain Tapperin sanoin: "Rakastaa pitää, työtäänkin pitää rakastaa, tätä kivimöykkyä tässä – muuten ei tule mitään." Vastaan kysymykseen: Sydämen viisaus on aina tavoittelemisen arvoista. Siinä olennainen asia on rakkaus. Se näkyy kaikessa – niin elämässä kuin luomistyössä.

Mikä on lempimuseosi?

- Käyn mielelläni taide- ja muissa museoissa, Suomessa ja ulkomailla, vanhan ja nykytaiteen parissa. Opiskeluuni Helsingissä kuului jossain vaiheessa kansatiedettä, estetiikkaa ja arkeologiaa. Kansallismuseo oli reitilläni yliopistolle ja vietin siellä paljon aikaani. Edelleen se on suosikkejani. Maailmalla on upeita taidemuseoita mutta olen kaikkialla halunnut mainita, että olen Porista: Meillä on kansainvälisesti, perustamisestaan lähtien nykytaiteen kärjessä kulkenut Porin taidemuseo. Siellä on nähty vaikkapa sellaisia maa- ja ympäristötaiteen pioneereja kuin Richard Long (1986-87) tai Dennis Oppenheim (1993) – ja lukuisia muita– tai komea katutaiteen näyttely Street Art –The New Generation samana vuonna (2012) kuin Jarmo Mäkilän vaikuttava Poikien leikit -installaatio. Niin ikään Satakunnan Museo ansaitsee hatunnoston monipuolisuudestaan ja uudistumisistaan. On hyvä nähdä myös lähelle.

Mikä on Porin kaunein paikka/näkymä?

- Kerroksellisuus ja rosoisuus kaupungissa on minusta kaunista. Porin sillalta näkyy Etelärannassa vanha Kivi-Pori, kauempaa silmä tavoittaa Karjarannan uudet asuinrakennukset ja näkymän taustalla on tehtaiden piippuja. Pohjoispuolella, keskellä kaupunkia, on upea kaupunkiluonto, Kirjurinluoto. Pohjoisrannalla näkyy myös Puuvillatehdas piippuineen. Joki halkoo maisemaa. Kun pikkuisen kääntää päätään, näkyy Keski-Porin kirkko ja toisella puolella jokea puutaloalue ja lisää teollisuutta. Siinä on kaupunki parhaimmillaan: asumisen kerrostumat, kaupankäynti, tehtaat, luonto. Se on kaunista.

Mainitse jotakin taiteesi päämääristä.

- Tilateoksilla, esimerkkinä Häkkisänky, olen halunnut osaltani lisätä ymmärrystä erilaisissa oloissa ja kulttuureissa syntyneitä ihmisiä kohtaan. Kalevala-aiheet töissäni kumpuavat rakkaudesta kansanrunouteen. Kirjurin sulkakynällä huomio kiinnittyy paitsi itse teokseen, myös historialliseen kontekstiin: Miksi meillä on Porissa Kirjurinluoto, Pormestarinluoto, Raatimiehenluoto. Flyygelit-maalaussarjassani soivat eri värit, joita käsiteltiinkin edellä.

Mitä haluat muuttaa taiteen maailman nykytilassa?

- Taide tarvitsee lisää tukea ja taiteilijat lisää mahdollisuuksia työllistyä. Prosenttiperiaatteen noudattaminen on yksikeino. Se tarkoittaa rahoitusmallia, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen.

Miten stimuloit luovuuttasi?

- Kuljeskelemalla, katselemalla, kuuntelemalla, lukemalla – ja sitten vain: Inspiraation odottelulla ei pitkälle pötkitä. On ryhdyttävä työhön.

Kuka on ollut tärkein opettajasi taiteen tiellä?

Olen ollut siitä hyvässä asemassa, että sekä kuvataiteilijana että kulttuuritoimittajana olen tavannut jatkuvasti eri alojen taiteilijoita ja muita taiteen alalla toimivia. Tekniikkojen opettelu on tärkeää, koska ilman sitä oppia oman taiteen toteuttaminen ei onnistu. Mutta tärkeää on myös näkemysten vaihto ja – jos tarpeen – omien käsitystensä kyseenalaistaminen, puolustaminen tai muutos. Voi sanoa, että tärkein opettaja on ihmisen sisällä, oma sydämesi. Kun sitä kuuntelee, se ohjaa ottamaan vastaan neuvoa ja opastusta silloin, kun sitä on mahdollista saada.

Onko henkimaailma/korkeampi voima koskaan johdattanut teoksen valmistumisessa?

- Vastakysymys: Onko jokin maailman mestariteoksista syntynyt ilman korkeampaa voimaa? Luodessaan taiteilija laittaa itsensä täysillä peliin: taitonsa, oppinsa, intuitionsa, herkkyytensä – ja lopussa voi itsekin kysyä: Tällainenko tästä tuli? TÄLLAINENKO TÄSTÄ LOPULTA TULI!!!

Onko nykytaide mielestäsi menossa esittävämpään suuntaan?

- Usein on vaikeaa vetää rajaa esittävän ja ei-esittävän taiteen välille. On myös vaikea ennustaa, mitä internetin ja uusien tekniikoiden vaikutus tuo tulevaisuudessa taiteeseen. Mutta onko sillä merkitystä? Ja sillä, näemmekö abstraktia, esittävää vai puoliesittävää taidetta? Tai miten taidetta ymmärtää; miten itse kukin sitä ymmärtää. Taiteen ylenmääräinen selittely on myös turhaa. Tärkeintä on, että taiteelle – erilaisissa muodoissaan – annetaan sijaa ja mahdollisuuksia.

Mitä on työn alla juuri nyt?

- Suomi on siitä hyvä maa taiteilijalle, että meillä on paljon erilaisia kilpailuja, joihin isoon osaan voi osallistua nimettömänä. Tämän mainitsen siksi, että nimettömyyden suoja antaa paremman mahdollisuuden uusillekin tekijöille päästä töineen vaikka kuinka pitkälle. Itse teen parhaillaan suunnitelmia kolmeen kilpailuun. Osallistun maalauksillani Taidemaalariliiton keväisiin teosvälitystilaisuuksiin Helsingin Kaapelitehtaalla. Mihin tässä seuraavaksi suuntaan – se jää nähtäväksi.


Julkaistu 10.1.2018